Satakiloinen mansikka parlamentin pihalla

Satakiloinen mansikka parlamentin pihalla

This post is also available in: enEnglish

Taiteilija Jukka Lehtisen teoksessa satoja metrejä hitsisaumaa juoksee pitkin lehtiruoteita. Suuret kukat kurottavat kolmen ja puolen metrin korkeuteen, ja ilmassa roikkuu kaksi reilusti satakiloista teräsmansikkaa. Tämä eduskunnan tilaama hitsausveistos toteutettiin Kempin laitteilla.

Suomen eduskunta julisti vuonna 2005 taideteoskilpailun, jossa valittiin noin 1700 ehdokkaan joukosta kaikkiaan kuusi teosta komistamaan eduskunnan uutta lisärakennusta eli Pikkuparlamenttia. Se valmistui eduskuntatalon viereen vuonna 2004. Voittajateoksista näkyvin ja painavin paljastettiin 9. lokakuuta 2007. Se on Jukka Lehtisen veistos Oma maa mansikka. Se on voittaneista teoksista ainut, joka on julkisesti näkyvillä Pikkuparlamentin edustalla.

Teoksen asetelma on hauska: altaassa olevalle nurmikentälle on istutettu ahomansikoita, jotka kertautuvat jättiläiskokoisina Lehtisen veistoksessa. Pienten, sirojen luonnonmansikoiden seasta nousee esiin kymmentonninen rakennelma, joka uhkuu suomalaista metallin käsittelyn ja hitsaustekniikan osaamista.

Mansikka kasvaa omalla maalla

Lehtisen veistoksen symboliikkaa ei tarvitse suomalaiselle paljon selitellä, sillä kaikkien tunteman sanonnan mukaan oma maa on mansikka, muu maa mustikka. Vähän liiankin ilmeiseltä kuulostava nimi ”Oma maa mansikka” saa lisää syvyyttä, kun taiteilija Jukka Lehtinen valottaa tarkemmin tuon sanonnan taustoja.

”Siinähän ei itse asiassa vertailla marjojen makuja, vaan kysymyksessä on selkeästi maanomistukseen liittyvä käytäntö ajoilta, jolloin metsiä vielä raivattiin viljelymaiksi kaskeamalla. Kaskettu maa katsottiin kaskeajan omaisuudeksi, ja koska ahomansikka viihtyy avoimella kaskimaalla, mansikoita kasvava maa oli aina jonkun oma. Kaskeamattomalla metsämaalla sen sijaan viihtyy mustikka.”

Niinpä eduskuntatalon kupeessa olevaan istutusaltaaseen istutettiin nimenomaan ahomansikkaa korostamaan parlamentin merkitystä Suomen itsemääräämisoikeuden toteuttajana.

Siro kymmentonninen rakennelma

Yleisvaikutelmaltaan Lehtisen veistos on kaikessa massiivisuudessaankin sangen siro. Metalli on ikään kuin asettunnut näennäisen sattumanvaraisesti luontevaan asentoon kukkien korottautuessa ylöspäin ja lehtien levittäytyessä vastaanottamaan auringonvaloa. Luontevasti taipuilevien mansikanlehtien hentous on kuitenkin tarkoin suunniteltua. Se on syntynyt järeiden särmäyskoneiden leuoissa tarkkojen laskelmien mukaisesti. Lehtiruoteet on hitsattu kiinni molemmin puolin, ja kukkia kannattelemassa ovat 85 mm:n paksuiset imacro-teräspalkit.

Veistoksen käytännön toteutuksesta vastaa hollolalainen Holmet Oy, joka toimittaa metallirakenteita muun muassa maansiirtolaitteisiin ja loistoristeilijöihin. Yrityksen metallialan osaaminen on laajaa, mutta mansikkaveistoksen toteuttaminen on ollut heillekin avartava kokemus.

Holmetin tehtaanjohtaja Reima Niemeläinen kertoo mansikkaprojektin vaatineen paljon päänvaivaa. Uudenlaisia työmenetelmiä on pitänyt kehitellä tiettyihin työvaiheisiin ja monia asioita on jouduttu ratkaisemaan tapauskohtaisesti työn edetessä.

Hitsauksessa käytettiin Kempin asiantuntemusta

Hitsisaumaa teoksessa on Niemeläisen mukaan niin paljon, että veistosta voidaan hyvällä syyllä kutsua hitsaustaideteokseksi. Veistos on hitsattu kokonaan lahtelaisen Kemppi Oy:n laitteilla, ja projektin yhteydessä on muutenkin tehty läheistä yhteistyötä Kempin kanssa.

”Veistos on ollut niin poikkeuksellinen metallityö, että eräissä käytännön hitsausratkaisuissa olemme joutuneet hälyttämään paikalle Kempin hitsausasiantuntijan antamaan meille käytännön ohjeita”, Niemeläinen kertoo.

Kempin laitteet ovat Niemeläiselle tuttuja ja vuosikymmenten takaa, sillä hänellä itselläänkin on monikymmenvuotinen hitsausalan kokemus. ”Parasta Kempissä on laitteiden varma toimivuus, erittäin hyvä palvelu ja tietenkin myös läheinen sijainti”, hän luettelee.

Kuormituskestävyys on tällaisessa rakennelmassa tietenkin laskettu ja testattu erityisen tarkasti. Esimerkiksi lumikuorma ja muu painorasitus ei aiheuta veistokselle mitään ongelmia eikä myöskään kova tuuli. Saumakohtien pitävyys on oleellinen tekijä teoksen kestävyyden kannalta. Siksi jokaisen liitoksen kohdalla on jouduttu miettimään, mikä on paras kiinnitystapa ja mikä hitsausprosessi soveltuu parhaiten kyseiseen kohtaan.

Hitsisaumoja veistoksessa on toista kilometriä. Saumat on enimmäkseen hitsattu MIG-laitteilla, mutta myös TIG-hitsausta on käytetty. Massiiviset mansikat on tehty valamalla kahdesta osasta ja hitsaamalla puoliskot yhteen. Toinen mansikka on sadan ja toinen sadanviidenkymmenen kilon painoinen. Näin isoa ja hankalan muotoista kappaletta ei olisi yhtenä valuna kannattanut toteuttaa, Niemeläinen sanoo.

Suomen paraatipaikalle Eduskuntatalon viereen noussut jättimäinen mansikkapaikka on näyttävä taideteos, mutta samalla se on suomalaisen ja tarkemmin Lahden seudun metalliosaamisen ja hitsaustekniikan taidonnäyte.

Julkaistu Kemppi ProNewsissä 2/2007

Jukka Lehtinen ja Reima Niemeläinen
Taiteilija Jukka Lehtinen (vas.) kävi ahkerasti tehtaanjohtaja Reima Niemeläisen pakeilla Holmetilla mansikkaveistoksen työstämisen aikana.
Mansikan lehtiruoteet kiinnitettiin ensin siltahitseillä ja sen jälkeen hitsattiin molemmin puolin. Hitsisaumaa kertyi lähes sata metriä jokaiseen lehteen.
Hitsatun teräsmansikan lehtiä
Veistoksen toteutuksessa käytettyjä Kemppi-koneita olivat Kempomat 3200, Fastmig KM 400, MF 33 -langansyöttölaite, ja MasterTig 2200.
Oma maa mansikka -teos
Suuren valiokunnan istuntosalin katolla sijaitsevassa istutusaltaassa on yli kymmenen tonnin painoinen mansikkaveistos.
Leave a reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *