This post is also available in: English

Ensimmäisen invertteritekniikkaa hyödyntävän hitsausvirtalähteen kehittämisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Istuimme alas Tapani Mäkimaan, alkuperäisen kehittäjätiimin jäsenen kanssa ja pohdimme, mikä tekee Kempistä alansa pioneerin vuosi toisensa jälkeen.

”Kyllä kaikki lähtee palavasta halusta tietää. Sen kun yhdistää intoon oppia uutta, kivaan työyhteisöön ja uuden löytämisen iloon, ovat tarvittavat palaset kasassa,” kuvailee Mäkimaa 45-vuotista uraansa Kempillä.

Mäkimaa aloitti Kempin harjoittelijana ja kesätyöntekijänä vuonna 1970. Tuolloin Kemppi oli jo hyvin vakiintunut hitsausalan laitetoimittaja Suomessa. Se kansainvälistyi voimakkaasti ja Otaniemen puolijohdefysiikan insinöörille tämä merkitsi vahvaa pohjaa tuotekehitykseen. Armeijasta palattuaan Mäkimaa pistikin Martti Kanerviston kanssa pökköä pesään, kun perinteisen tekniikan suorituskyky ei tahtonut millään riittää kiihdyttävän hitsaavan teollisuuden tarpeisiin.

”Aloimme pohtimaan ratkaisuja, joissa suurempaan taajuuteen siirryttäisiin jo verkkojännitetasolla. Ajatus oli yksinkertainen, mutta sen toteutus sen hetken tekniikalla vaikutti ylivoimaiselta. Siinä sitten pohdittiin, että mikä olisi riittävän suorituskykyinen ja luotettava komponentti teollisen tuotannon tarpeisiin,” sanoo Mäkimaa.

Invertteri vai konvertteri?

”Kytkin vaikuttaa olennaisesti valokaaren hallintaan. Se on nykyisinkin laitteen muskeli, joka tekee työn esimerkiksi tietokoneissa, televisioissa, kodinkoneissa ja latureissa. Aluksi uusia kytkimiä kokeiltiin pienissä, muutamien kymmenien koneiden sarjoissa, jotka vinkuivat käytettäessä. Konepajaympäristössä tämä ei luonnollisestikaan haitannut, mutta meille se ei ollut riittävän hyvä lopputulos.

Uusi kytkin esiteltiin ensimmäisen kerran HILARC400 -demolaitteessa Essenin messuilla Saksassa vuonna 1977,” muistelee Mäkimaa. Moni komponenttivalmistaja nosti kädet pystyyn, mutta Kempillä jatkettiin sinnikkäästi.

”Invertteri valittiin nimeksi, koska se on lyhyt ja helppo muistaa. Löysimme tekniikan, joka toimii kaikissa hitsausmenetelmissä”, Mäkimaa jatkaa. ”Ensimmäinen monitoimi-invertterikone HILARC250 lanseerattiin Tukholman messuilla vuotta myöhemmin. Tuotekehitys jatkui kustannusten optimoinnilla, mikä johti laajaan yksityiskohtien tarkasteluun ja kehittämiseen.” Tänä päivänä invertterivirtalähde on maailmanlaajuisesti vakiintunut ja vallitseva virtalähdetekniikka hitsauksessa.

Pioneerin resepti

Alussa tehtiin suunnaton määrä kokeiluja. Tuotekehitys ei ole uskon asia; homman pitää perustua tietoon ja päättelykykyyn. Tähän saakka tuotekehityksessä on keskitytty purkamaan työn teon haittoja. Mäkimaa kiteyttääkin: ”Kyllä tulevaisuudessa pohditaan yhä enemmän sitä, miten näitä kapineita saisi yksinkertaistettua niin käytettävyydeltään kuin teknisiltä ratkaisuiltaan. Ei ihminen mihinkään katoa. Robotit tekevät mitä käsketään. Ihminen tulkitsee hitsausammattitaitonsa ja saamansa tiedon pohjalta. Ja uudet asiat syntyvät aina ilon kautta!”

Ensimmäisen hitsausinvertterin juhlavuosi huomioitiin hitsausalan suurimmilla Schweissen und Schneiden -messuilla Düsseldorfissa syyskuussa 2017. Kemppi valmistautui jälleen haastamaan tavanomaisen ja esitteli Saksassa uusia ja innovatiivisia ratkaisuja tulevaisuuden hitsauksen tarpeisiin.