This post is also available in: EnglishDeutsch

Tänä kesänä eläkkeelle jäänyt Kari Kemppi on nähnyt lähes 40 työvuoden aikana, miten hänen setänsä Martti Kempin perustamasta, kaarihitsauslaitteita valmistavasta yrityksestä on tullut kansainvälinen hitsausalan edelläkävijä.

Kun Kari aloitti työt Kempillä vuonna 1981, talosta löytyi yksi keskustietokone. Tietokoneiden välistä verkkoa saati internetiä ei vielä ollut. Nuori mies aloitti talossa rationalisointi-insinöörinä. Ensimmäinen työtehtävä oli tehdä CNC-ohjelmia meistoautomaatille, jossa valmistettiin hitsauskoneiden ohutlevykotelot. Käytännössä Karin tehtävänä oli merkata x- ja y-koordinaatteja. Insinööriluonteen omaava Kari alkoi miettiä, miten työn voisi automatisoida.

”Tajusin, että tämä tylsä työvaihe on koneen hommaa eikä ihmisen. Kehitin järjestelmän, jolla työvaihe pystyttiin automatisoimaan. Siitä tuli diplomityöni kun valmistuin Tampereen teknillisestä yliopistosta muutama vuosi myöhemmin”, Kari kertoo.

Kempin ensimmäinen tietokoneverkko

1980-luvun alussa Kemppi oli vielä konepaja. Elektroniikan osuus oli tuolloin vielä pientä, mutta se oli kasvamaan päin.

”Aloittaessani työuraani ensimmäiset hitsausinvertterit olivat juuri tulleet tuotantoon. Ensimmäinen kokonainen tuoteperhe, joka pohjautui uuteen invertteriteknologiaan, oli juuri projektivaiheessa. Tämä mullisti elektroniikan osuuden tuotannossa, Kari kertoo.

Myös viestintä on muuttunut paljon. Karin uran alkuaikoina viestiminen tapahtui puhelimitse, telex-laitteilla ja telefaksilla. Muistiot kirjoitettiin kirjoituskoneella paperille. Tietokoneita oli, mutta tietoverkkoa ei Kempillä ollut. Niinpä tuotantoteknisen osaston päällikkönä työskennellyt Kari päätti, että sellainen on kehitettävä itse.

”Kempin koestusasemissa oli tietokoneprosessorit ja näytöt, mutta ne eivät kommunikoineet keskenään. Maailma oli erilainen silloin. Kaupasta ei saanut ostaa kaikkea, mitä nykyään. Kommunikaatiovälineetkin piti tehdä itse.”

Kari sovelsi olemassa olevia tekniikoita ja rakensi tiimeineen rengasverkon asemien välille. Yhteensä uudenlaisia koestusasemia rakennettiin kahdeksan kappaletta. Ne toimivat niin hyvin, että ne pysyivät käytössä aina 2000-luvulle asti, jolloin ne korvattiin nykytietokoneilla.

”Kehittämämme koestusasemat ovat yksi hienoimmista insinöörisaavutuksistani. Oli hienoa, että onnistuimme”, Kari muistelee.

Vuonna 1987 Kari yleni Kempin tuotantojohtajaksi. Samalla hänestä tuli yrityksen johtoryhmän jäsen, jossa hän jatkoi viime vuosiin asti.

Konepajasta moderni edelläkävijä

Kari on nähnyt, miten Kempistä kuoriutui 1990-luvulla suuri elektroniikkatalo ja konepaja-ajat jäivät taakse. Digitalisaatio muutti yhtiön toimintaa, ja ohjelmistojen osuus lisääntyi.

Elektroniikassa siirryttiin pintaliitosteknologiaan. 2000-luvulla ohjelmistojen osuus omana liiketoiminta-alueena alkoi nousta.

”Menestystä tuli muokatuissa valokaariprosesseissa, joita ovat nykyiset Wise-tuotteet. Ohjelmistot ja digitalisaatio ovat ottaneet lujan aseman hitsausteknologiassa ja tulevaisuuden mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.”

Kari on päässyt työskentelemään paljon myös ulkomailla, kun tytäryhtiöitä perustettiin ympäri maailmaa.

Eläkkeellä aikaa veneilylle

Eläkkeelle Kari jää hyvillä mielin. Ihan ensiksi hän aikoo keskittyä veneilemään teräsvenellään. Syksyllä hän suunnittelee jatkavansa karate-harrastustaan, jossa hänellä on musta vyö.

Lisäksi hän aikoo matkustella vaimonsa kanssa. Karin kolme lasta ovat jo aikuisia. Täysin vapaaherraksi Kari ei aio heittäytyä, vaan on jo listautunut kansainväliseen konsulttirekisteriin.

”Päivittäisen työelämän nyt jätän, mutta konsultointitoimeksiantoja voi tulla.”

Kempin tulevaisuus näyttää Karin silmissä hyvältä. ”Yhtiöllä on paljon mahdollisuuksia. Hitsauksen hallintaohjelmistojen osalta on vielä paljon saavutettavissa. Sama pätee kansainvälistymiseen.”